Historia
Katsaus Kennelkerhon 50-vuotis taipaleelle
Alussa jäseniä kerhossa oli n. 30 ja vuosien varrella koiraihmisten yhteisö on kasvanut nykyiseen n. 150 jäseneen. Tämä todistaa sen, kuinka tärkeitä nämä ihmisten parhaat ystävät ovat meille kautta aikojen olleet ja kuinka paljon me haluamme tehdä näiden karvaisten kavereiden hyväksi.
Kennelkerhon perustajajäseniä olivat mm. Esko Ekman ja Eino Kivinen. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Torsti Lahti, Börje Lohman, Irja Rautio, Saara Kalaja ja August Ropo. Toisena toimintavuonna puheenjohtajaksi valittiin Börje Lohman, joka toimi tehtävässä 11 vuotta. Hän kuului myös Suur-Savon Kennelpiirin johtokuntaan ja palveluskoirajaostoon. Kerhon logossa oleva koirasilhuetti kuvaakin Börje Lohmanin edesmennyttä dobermannia
Parantuneen koirakurin ja koiraveron tuottamattomuuden vuoksi Savonlinnan kaupunki luopui koiraveron kannosta, joka otettiin myös kerhomme jäsenistön puolesta ilolla vastaan vuonna 1995.
Vuonna 1994 lausuttiin myös alkusanat oman kerhojulkaisun aikaan saamiseksi - kerhon oma lehti ilmestyi kyseisenä vuonna kaksi kertaa, jolloin sen päätoimittajana toimi Arja Miettinen (Ruuskanen).
Vuosien saatossa on kuitenkin huomattu,
kuinka suuret lehden synnytys tuskat ovat, joten Kennelkerho siirtyi
jäsenkirjeen postitukseen vuonna 2009 ja Saimaa-lehden välissä ilmestyvään
Kennelkerhon omaan liitteeseen, jossa kerrotaan mm. koulutuksista ja kerhon
menestyneistä koirista.
Vuonna 2011 Kennelkerho otti myös käyttöön jäsenetukortin, jolla jäsenet saavat etuja ja alennuksia kerhon yhteistyökumppaneilta. Vuodesta 2005 Kennelkerho siirtyi myös tietotekniikka-aikaan, jolloin kerholle perustettiin omat Internet-sivut, joilta löytyy tietoa koulutuksista, kursseista, tapahtumista ja kerhon koirakoiden kilpailutuloksia sekä valokuvia tapahtumista.
Savonlinnan Kennelkerhon toimintaan
ovat kuuluneet perustamisvuosista saakka tottelevaisuuskoulutukset, vetokoirakoulutus
ja lapsivedätykset, joista mainittakoon jokavuotiset SOS- lapsikylä vierailut,
joissa kerhon koirat ovat olleet siliteltävinä, taluteltavina ja antamassa
vedätystä lapsille.
Kennelkerhon koiria oli myös mukana kaverikoiratoiminnassa psykiatrisessa kuntoutusyksikössä Kotilossa vuosina 2007-2009. Myös erilaiset lajiesittely- ja tottelevaisuusnäytökset kouluissa, päiväkodeissa ja erilaisissa yksiköissä ovat kuuluneet Kennelkerhon toimintaan jo useina vuosina.
Ensimmäisen koiranäyttelyn Kennelkerho
järjesti 1964 yhdessä SMAS:n kanssa ja vuonna 1965 järjestettiin myös oma
näyttely. Myöhemmin on järjestetty myös 25-vuotis juhlanäyttely sekä 30-vuotis
juhlanäyttely eli Opera Dog Show, joka järjestettiin v.1993 oopperajuhlien
aikaan kesällä. Paikkana oli Kyrönniemen urheilukenttä, joka paikkana on
varmasti Suomen kauneimpia näyttelypaikkoja.
Seuraavan kaikkien rotujen
näyttelyn Kennelkerho järjesti vuonna 1996 ja samassa yhteydessä pidettiin
Savonlinnan Kennelkerhon ensimmäinen virallinen Agility-kilpailu.
Viimeisin iso
kaikkienrotujen näyttely oli vuonna 2000. Tämän koitoksen hoiti Savonlinnan
Kennelkerhon kanssa yhteistyössä lähialueiden metsästysseurat.
40-vuotis
juhlanäyttelynä Kennelkerho järjesti ryhmien 1 ja 2 näyttelyn.
Vuonna 2006 kerho oli myös mukana järjestämässä kaikkien rotujen näyttelyä yhdessä lähialueiden metsästysseurojen kanssa.
Kennelkerho on myös järjestänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana kaksi hyväntekeväisyys Match Showta, joista ensimmäinen järjestettiin vuonna 2003 yhteistyössä kaikkien Savonlinnan koiraharrastajien kanssa poliisikoiraohjaajia myöten. Tempauksen tuotto meni lyhentämättömänä Savonlinnan seudun löytöeläinyhdistykselle.
Vuonna 2008 järjestettiin toinen hyväntekeväisyys Match Show, jonka tuotto puolestaan meni Savonlinnan Keskussairaalan lastenosastolle
Kennelkerhon on aktiivisesti järjestänyt
vuosien varrella palveluskoirakokeita erityisesti haussa ja jäljellä, mutta
mukaan mahtuu myös käyttäytymiskokeita, erikoisjäljen koe ja viime vuosina jo
perinteiseksi muodostuneet ajokokeet.
Myös piirinmestaruuskokeita on
järjestetty kerhomme toimesta.
Erikoisempiakin kokeita on myös nähty: vuonna
2008 kerho järjesti kolmen ranskalaisen rodun rotuottelun, jossa mittaa
toisistaan ottivat beuceron, briard ja bouvier.
Vuonna 2011 Kennelkerho järjesti myös beuceronien haun rotumestaruuskilpailut.
Pk-lajeissa kennelkerholaiset ovat myös saavuttaneet useita mestaruuksia perustamisvuosista lähtien: Suomenmestareita, Piirinmestareita kuin Rotumestareitakin löytyy Kennelkerhon riveistä.
Alku aikoina kerhossa oli myös useita
tuomareita ja ylituomareita, kuten Börje Lohman ja August Ropo. Kennelkerhon
edistyksellisyyttä kuvaa myös se, että Suur-Savon Kennelpiirin
ensimmäiset, vuonna 1970 valmistuneet kehäsihteerit, Aino Hulkkonen, Irja
Rautio ja Irma Kivimurto, olivat kaikki Savonlinnan kennelkerhosta.
Myöhemmin palveluskoira puolella ovat kunnostautuneet Hannu Myöhänen kouluttajana ja valjakkohiihto pioneerinä, saaden vuonna 1998 Valjakkourheiluliiton vetokoe tuomarin pätevyyden ja Sirkka Hämäläinen, joka toi kerhoomme valjakkohiihdon lisäksi monipuolisen palveluskoirakoe tuomarin tietotaidon sekä Mirja Konnu, joka on jo monien vuosien ajan tehnyt pyyteetöntä ja korvaamatonta työtä tuomarina kerhomme järjestämien palveluskoirakokeiden saralla.
Kennelkerho on vuosien varrella ollut
järjestämässä myös useita valjakkohiihtokilpailuja, joista suurin kunnia kuuluu
lajin parissa pyyteetöntä työtä tehneelle Hannu Myöhäselle.
Myös kerhomme on onnistunut saamaan vuosien varrella useita hyviä sijoituksia aina SM-kisoista asti. Vuonna 2002 Savonlinnan Kennelkerho hyväksyttiin jäseneksi Suomen Valjakkourheilioiden liiton jäsenseuraksi ja näin ollen vuonna 2003 Savonlinnan kennelkerho avasi valjakkourheilun SM kisat Aholahdessa.
Vuonna 2011 valjakkohiihto alkoi jälleen
kasvattaa suosiotaan Kennelkerholaisten keskuudessa ja kevättalvella 2013
saatiinkin ensimmäisen kerran kerhon historiassa valjakkohiihdon
sm-kilpailuihin mukaan myös viestijoukkue.
Naisten B-luokan 5km matkalla kerhoa oli edustamassa Niina Karjalainen ja howavart Egerian Albiorix, Niina Toropainen ja belgianpaimenkoira malinois Giramin Dugan sekä Maritta Karvinen-Kivimurto ja saksanpaimenkoira Frau Fortuna Merlin sijoittuen hienosti viidenneksi.
Toko- eli tottelevaisuuskoulutus on kuulunut myös Kennelkerhon järjestämiin koulutuksiin jo alkuajoista lähtien.
Tokon kasvatettuaan suosiotaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, myös menestystä on kertynyt kerholle tältä saralta: vuonna 2012 Hanna Laamanen ja beuceron Myöhän Armas voittivat tokossa niin nuorten suomenmestaruuden kuin myös rotumestaruudenkin.
Uutena lajina vuodesta 1992 tuli
voimakkaasti esiin koirien esterata- eli agilitykoulutus.
Tämän lajin pioneerityötä
kerhomme puitteissa ovat tehneet mm. Klaus Sallavo ja Päivi Makkonen, joiden
sinnikkyyden ja aktiivisuuden ansiosta kerho sai omat agilityesteet 2002.
Telineet tehtiin kokonaisuudessaan talkootyönä ja suurimmaksi osaksi
lahjoituksina saaduista materiaaleista.
Vuonna 1995 Klaus Sallavon, Eeva
Ekholmin, Anna Vasaran kouluttauduttua agilityohjaajiksi, saatiin lajin
kehitykseen vauhtia ja harrastajakunta laajeni kovalla vauhdilla.
Agilityn uinuneen viimeisimmät vuodet hiljaiseloa, alkoi kerhon agilitytoiminta jälleen herätä henkiin talvella 2012, kun kerho sai käyttöönsä talviajaksi harjoitushallin Taimitarhantieltä Kerimäeltä.
Kerholla oli myös aikaisemmin käytössään
harjoitushalli Haapalasta vuonna 2009, mutta yhteistyö päättyi
omistajavaihdoksen vuoksi.
Taimitarhan hallin saaminen harjoituskäyttöön
mahdollisti palveluskoiralajien ja tokon ohella myös agilityn harrastamisen
talviaikaan ja tuoden samalla kerhoon paljon uusia harrastajia.
Koulutuskenttänä toimii edelleen Laitaatsillan koulutuskenttä. Lisäksi arkitottelevaisuuskoulutuksia järjestetään Savonlinnan Kennelkerhon hengessä Kerimäellä linja-autoaseman nurmikentällä Arja ja Hannu Myöhäsen johdolla sekä Savonlinnassa Pk-renkaan takapihalla Maritta Karvinen-Kivimurron vetämänä.
Kennelkerho on myös vuosittain järjestänyt
jäsenilleen erilaisia koulutuksia ja kursseja. Muun muassa pentukurssit ja
erilaiset näyttelykurssit kasvattajien vetäminä ovat olleet suosittuja.
Myös
metsästyspuolen harrastajat on otettu huomioon järjestämällä verijälki ja mejä-koulutuksia
sekä konekarhu-Pena testauksia, jossa pääsee kokeilemaan, kuinka koira reagoi
karhuun.
Koiran hyvinvoinnista on huolehdittu puolestaan pitämällä mm. trimmaus-, ensiapu ja koirahieronnan kursseja.
Vuonna 1998 Suomen Palveluskoiraliitto
myönsi hopeisen ansiomerkin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta
palveluskoirien parissa Suur-Savon kennelpiirissä sekä Savonlinnan
Kennelkerhossa Hannu Myöhäselle, joka vetokoetuomaruuden lisäksi on ansioitunut
koirankasvattaja ja -kouluttaja sekä aktiivi valjakkourheilija toimiessaan
työssään Savonlinnan poliisilaitoksella koiraohjaajana.
Näin
50-vuotisjuhlavuotenaan Kennelkerho on halunnut myös palkita ansioituneita ja
aktiivisia jäseniään pronssisilla, hopeisilla ja kultaisilla ansiomerkeillä.
Kerhon pronssisen ansiomerkin saivat Satu Jalvanti-Hannikainen, Leena
Hartikainen, Matti Mikkonen, Jussi Muukkonen ja Ulla Silvennoinen. Hopeisen
ansiomerkin saivat Eija Hirvonen, Hanna Laamanen, Niina Karjalainen ja Maritta
Karvinen-Kivimurto. Kultaisella ansiomerkillä muistettiin Satu Behmiä, Arja
Myöhästä sekä Tuula Rajansaloa.
Suomen Palveluskoiraliitto myönsi myös kunniaviirin Hannu Myöhäselle omistautumisesta koirien koulutukselle ja tämän tietotaidon jakamisesta myös muille koiraharrastuksesta kiinnostuneille.
Savonlinnan Kennelkerho on aina pyrkinyt toiminnallaan tukemaan koiran ja sen omistajan välistä hyvää suhdetta ja sen luomista. Kennelkerho tulee myös jatkossa vaalimaan koiran ja ihmisen välisen yhteistyön ja hyvinvoinnin edistämistä. Yhdessä toimimalla teemme myös seuraavista 50 vuodesta yhtä tapahtumarikkaita ja menestyksekkäitä koiriemme parissa.
Kennelkerhon sihteeri
Nita Muhonen